Merirosvon Testamentti

By Robert Louis

Page 0

...MERIROSVON TESTAMENTTI

Kirj.

Robert Louis Stevenson


Suomennos





Haminassa,
Erl. Wlrkin kustannuksella,
1899.

Haminan Kansankirjapainossa.




SISÄLLYS:.

I. Vanha merirosvo.

I....

Page 1

...muuta kuin rommia,
kinkkua ja munia sekä luvan käydä tuolla kukkulalla laivoja
katselemassa. Kuinkako teidän tulee minua...

Page 2

...ukon juttuja. Olivathan ne jotain vaihtelua
maaelämän yksitoikkoisuudessa. Olipa muutamia nuorukaisia, jotka olivat
häntä kovin ihailevinaan ja...

Page 3

...palaamaan takasin.

"Minulla on itselläni poika", sanoi hän, "ja te olette niin toistenne
näköisiä kuin kaksi marjaa,...

Page 4

...näkyy vielä tänäänkin iso lovi.

Siihen loppui taistelu. Kun Musta Koira oli päässyt tielle, niin
osottautui hän...

Page 5

...olette kuuluvakin. Mutta koettakaahan
nyt hieman ponnistella voimianne, niin autamme teidät sänkyyn."

Suurella vaivalla onnistui meidän kuljettaa...

Page 6

...saavuimme perille.

"Tämä oli ensimäinen merimatkani. Ensi kerran karkasin laivasta, kun
palvelin eräällä orjia kuljettavalla laivalla ja...

Page 7

...kätkeytyä mastojen suojaan, mutta silti kaatui ja haavoittui
meikäläisiä paljon. Tykkimiehemme eivät olleet ehtineet montakaan
laukausta ampua,...

Page 8

...vuotta ja monta murhaa oli
jo omallatunnollani. Olin kohonnut jo perämieheksi ja sellaisena
palvelin eräällä portugalilaisilta anastetulla...

Page 9

...sitä ja pimeyttä
saamme kiittää, että me taistelussa eloon jääneet säilytimme eheänä
nahkamme. Ranskalaiset näet ajoivat meitä...

Page 10

...sillä tämä näytti mielestäni rauhalliselta paikalta ja
sellainenhan tämä on tähän asti ollutkin, vaan näkyvätpä nuuskivan
olinpaikkani...

Page 11

...tekemisiin, mutta
niitä on toisia vielä pahempia. Siis, kun en voi päästä matkoihini,
niin muista, että he...

Page 12

...siunatkoon -- puolesta, missä osassa maata minä
nyt olen?"

"Te olette Amiraali Benbow-nimisen ravintolan luona, ukkoseni",
vastasin minä.

"Kuulen...

Page 13

...ratsastanut tohtori Liveseyn luokse, niin silloin
olisi taas äitini jäänyt yksin ja ilman suojaa ja sitä...

Page 14

...Tämä oli kai se musta
merkki, ja kun otin sen ylös, niin näin, että sen toisella...

Page 15

...oli tuleva, samalla taas kieltäytyen vähempäänkään
tyytymästä. Ja kellokaan ei ollut vielä seitsemäkään. Hän kyllä tiesi
oikeutensa,...

Page 16

...sokea
uudestaan.

Muuan miehistä ilmausi ovelle ja huusi: "Bill on jo 'tutkittu', joten
häneltä ei löydy mitään."

"Sen on...

Page 17

...yöllä lähteä sinnepäin. Ja tätä seikkaa
saimme me, äitini ja minä, kiittää pelastuksestamme.

Pew oli kuollut. Äitini...

Page 18

...tänne tuonut?"

Tullipäällysmies seisoi suorana ja jäykkänä ja kertoi tapauksen kuin
ulkoläksyn. Molemmat herrat istuivat etukumarassa ja...

Page 19

...minkäänlaista
kirjotusta ei ollut, vaan erilaisia ristejä numeroitten välissä. Niinpä
näytti, että jollakin oli ollut saatavana kesäkuun...

Page 20

...vakuutettu -- ja samoin ne, jotka olivat
laivassa. Enkä luule heidän olevan kaukanakaan ja voinpa panna...

Page 21

...ole.

Kas niin! Minä luulin tavanneeni vain kokin, mutta olinpa
...

Page 22

...äitini hyvinvoipaisena. Tuomari oli korjauttanut ja uudestaan
maalauttanut kaikki ja lahjoittanut muutamia uusia huonekaluja,
joista huomattavin oli...

Page 23

...kainalossaan oli
hänellä sauva, jota hän liikutteli ihmeteltävän taitavasti ja sen
avulla hän hyppi kuin lintu. Hän...

Page 24

...minä. "Minä tunnen tuon sokeankin
miehen. Hänen nimensä on Pew."

"Juuri niin", huudahti Pitkä John. "Hän oli...

Page 25

...ennenkuin ehdimme perille. Ja kun vihdoin saavuimme laivalle,
niin otti meidät vastaan ja lausui tervetulleeksi perämies,...

Page 26

...hän saa juoda yhdessä miehistön kanssa
etukeulassa."

"Tarkotatteko, _että hän juo_", huudahti tuomari.

"En, herra, vaan sitä, että...

Page 27

...teistä ole entistä paremmat."

"Kuten haluatte", vastasi kapteeni, "mutta te olette kyllä huomaava,
että minä teen velvollisuuteni."

Sitten...

Page 28

...ei totellut häntä olleskaan, vaan
kukin teki mitä tahtoi, ja sitten alkoi hän näyttäytyä tuon tuostakin
kannella...

Page 29

...tämä matka jo olisi
suoritettu"'.

"Jospa tuo mies olisi sanonut sanankaan vielä, niin olisin vestänyt
häntä vasten naamaa",...

Page 30

...selvillä, että hän oli sellainen -- puhuvan muille yhtä
imartelevalla äänellä kuin minullekin. Jos olisin voinut,...

Page 31

...luulen voivan
sinun niillä kuunnella. Kuule siis, mitä minä sanon: sinä ryömit
etukeulaan, teet lujasti työtä, puhut...

Page 32

...vain muutamia sanoja, mutta kumminkin pääsin siten
tärkeiden tietojen perille. Loppusanat kuuluivat näin: "ei kukaan muu
heistä...

Page 33

...olla nuori ja
omistaa kymmenen varvasta eikä sitä silloin niin liikoja valita
liikavarpaista, vaikkapa niitä muutamia olisikin....

Page 34

...mitäs tässä toimittaa lörpötellä. Tässä
asiassa huomaan olevan kolme, neljä kohtaa, joista mr Trelawneyn
luvalla pyydän saada...

Page 35

...onpa hyvä", sanoi hän samalla kiroten, "että tätä ei riitä
ijankaikkisesti."

Tätä pidin minä huonona merkkinä, sillä...

Page 36

...pienemmällä
hämmästyksellä, mutta suuremmalla rohkeudella kuin mitä me osasimme
luullakaan. Kapteeni meni kannelle ja kääntyen miehistön puoleen
virkkoi:

"Pojat,...

Page 37

...tyyntyivät ja
palasivat lähellä olevaan lammikkoon.

Voin selvästi sanoa, mistäpäin äänet tulivat. Ryömin ääneti nelinkontin
sinnepäin ja vihdoin...

Page 38

...en tuntenut. Niinpä näytti itse Silverkin minusta vähemmin
pelottavalta kuin tuo salaperäinen olento. Käännyin ympäri ja...

Page 39

...uhkaava katse hänen silmiinsä.

"Sanokaa nyt minulle totuus, Jim. Eihän tuo laiva ole kapteeni Flintin
laiva", kysyi...

Page 40

...kaikellaista, ja kun oli lopettanut,
sanoin minä.

"Hyvä on, mutta minä en käsitä sanaakaan siitä, mitä te...

Page 41

...sellaiseen työhön", sanoi kapteeni Smollett
nyökäyttäen päällään sinne päin. "Hän oli vähällä pyörtyä huudon
kuullessaan ja olisi...

Page 42

...kukaan
tositeossa ole niin kehno kuin miksi hän nyt itsensä osottaa. Minä
pidän kelloa kädessäni ja annan...

Page 43

...rauta. Hän tarkasteli pyssynsä sytytintä.

"Käsitelkää pyssyänne varovasti!" huusi kapteeni, "sillä muutoin kaatuu
venhe. Jokainen pitämään sitä...

Page 44

...etunenässä, meluten näyttäytyivät lounaisella sivustalla.

He pysähtyivät kuin kiinninaulatut. Ja ennenkuin he olivat tointuneet
hämmästyksestään saivat tuomari...

Page 45

...ei voi laivalta nähdä ja siksi,
ampuvat he kai lipun mukaan. Eiköhän olisi parempi, että lippu...

Page 46

...tohtorin. Te olette
siellä tavattavissa, missä minäkin teidät tapasin. Eikö niin?"

"Ja puolesta päivästä alkain k:lo 6...

Page 47

...hänellä joku sana
minulle sanottavana.

"Tuo Smollett on parempi mies kuin minä", sanoi hän kerran. "Ja kun
minä...

Page 48

...kapteeni, "sillä voinpa lyödä vetoa, että
tässä piilee jokin petos." Sitten huusi hän merirosvoille: "Keitä
siellä? Pysykää...

Page 49

...erinomaisen hyvin. Mutta kauvemmin
ei se voi niin mennä. Tahdon sanoa teille, etten minä eilen ollut
humalassa,...

Page 50

...teille. Sillä vannon taivaan nimessä että minä ajan kuulan
kalloonne, kun ensi kerran teidät tapaan. Laputtakaa...

Page 51

...sitten Joyce kohotti kivärinsä ja laukasi. Mutta tuskin oli hänen
pyssynsä pamahtanut, kun metsästä pamahti laukaus...

Page 52

...huusi kapteeni.

Minä tottelin koneellisesti, käännyin itäänpäin ja syöksyin kirves
sojossa huoneen nurkan sivu. Samassa olimme Andersonin...

Page 53

...tohtori kapteenin luona sekä
pitivät lyhyen neuvottelun ja lopetettuaan sen otti tohtori hattunsa ja
pistoolinsa, pisti kirveen...

Page 54

...ja
viipyi hyvän aikaa ennenkuin pääsin sen luoksi, sillä toisinaan täytyi
minun kulkea nelinkontin. Oli jo melkein...

Page 55

...Israel Handsin, kapteeni Flintin entisen tykkimiehen
ääni. Toinen taas luultavasti punaisessa yömyssyssä olevan "ystäväni"
ääni. Molemmat tuntuivat...

Page 56

...itse että venheeni olisimme
musertuneet rantakiviä vasten.

Kumminkin onnistui minun, ainakin omasta mielestäni, löytää parempi
tie. Pohjoiseenpäin Villikissan...

Page 57

...laivaan, niin
voisin ehkä saattaa sen kapteenin haltuun.

Virta kuljetti sekä venhettäni että laivaa etelää kohti, mutta...

Page 58

...karttaa etsiessä. Lattialla
oli paksu likakerros. Kajutan valkeaksi maalatuissa seinissä oli
likaisten käsien jälkiä. Tusinoittain tyhjiä pulloja...

Page 59

...pohjoisen
niemen sekä pääsevänsä ennen nousuvettä pohjoiseen väylään, jonka
jälkeen odottaisimme laskuvettä maihin mennäksemme.

Minä jätin nyt peräsimen...

Page 60

...jotenkin reippaasti
kannen yli. Puolen minuutin kuluttua oli hän vasemmalla laidalla olevan
vesiaukon kohdalla, otti esiin palan...

Page 61

...oikealle -- hieman
vasemmalle -- suoraan -- suoraan!"

Hengittämättä kuuntelin käskyjä, kunnes hän äkkiä huusi: "ja nyt
poikaseni,...

Page 62

...kosketti minua.

Nopeasti syöksyin perämaston köysiä myöten ylös enkä pysähtynyt ennen
kuin vasta jatkon kohdalla.

Nopeuteni oli minut...

Page 63

...mastoon oli nyt naulittuna vain takkini ja paitani.

Nämät tempasin irti kiivaalla liikkeellä ja sitten laskeusin...

Page 64

...niin että heidän
vartijaväkensä oli niin vähäinen.

Astuin sisään ja aioin paneutua maata tavalliselle paikalleni ja
samalla hiljakseen...

Page 65

...niin nopeasti."

Rohkasin hieman itseäni ja sanoin: "mutta minun täytyy tietää, miten
asiat ovat, miksi olette te...

Page 66

...turvalliseen
paikkaan, vaikken tiedä minne, ja kuinka se on tapahtunut."

Hän kaasi hieman konjakkia tinapikariin.

"Saako olla ryyppy,...

Page 67

...kylliksi syitä tämän hirttämiseen. Silver taas kumosi
kohta kohdaltaan heidän syytöksensä kauheasti kiroillen ja ajaen syyn
kokonaan...

Page 68

...niin helposti... No, Georg, mitenkäs
on teidän laitanne? Teillä on omituinen ihonväri ja maksanne on aivan
piloilla....

Page 69

...tämäkin minun hyväkseni."

Hän poistui luotamme jonkun verran ja kävi eräälle kannolle istumaan.

"Vai olet sinä, Jim,...

Page 70

...tahdoinkin tietää. Heillä on laiva tallessa, mutta missä,
sitä en tienä. Vaan kunhan olemme saaneet aarteen...

Page 71

...luuranko oli tehnyt kamalan vaikutuksen.




Kolmaskymmeneskolmas luku.

Ääni puusta.


Osaksi levähtämistä osaksi tyyntymistä varten tuosta kamalasta näystä
istuutui koko...

Page 72

...pojat! Muutoin tuntui
minusta että se muistutti paljon erään ääntä..."

"Olet oikeassa!" huudahti Silver ja kirosi. "Ben...

Page 73

...joka on meidät tänne
narrannut ja toinen tuo penikka, jonka sydänverta tahtoisin nähdä. Ja
nyt pojat...!"

Hän kohotti...

Page 74

...oli hän
ystävällinen eikä virkkanut paostani mitään. Silverin kohteliaan
tervehdyksen johdosta punastui hän ja virkkoi tälle:

"John Silver,...